Vaikka Suomen talous on vähitellen lähtenyt kasvu-uralle, on työttömien määrä edelleen suuri. Suurimpana ongelmana on ollut massiivinen pitkäaikaistyöttömyys, joka aiheuttaa jättimäisen laskun kansantaloudelle. Käytännössä jokainen henkilö, joka siirtyy yhtiön palkkalistoilta työttömyyskortistoon, siirtyy tukien maksajasta yhteiskunnan tukien saajaksi. Tämän ja monien muiden työllisyyteen liittyvien ongelmien johdosta tarvitaan lisää työpaikkoja, joita saadaan erityisesti kasvuyhtiöistä, jotka tunnetaan trendikkäämmin startup-yrityksinä.
Startup-yrittäjyyden taustalla on yleensä ennakkoluulottomuus ja avoimuus tuoda markkinoille rohkeasti uutta. Yhteisöllisyys on niin ikään tärkeä osa kasvuyrittäjyyttä – muiden vastaavassa tilanteissa olevien kanssa jaetaan kokemuksia ja vinkkejä, tehdään yhteistyötä sekä kehitetään uusia innovaatioita.
Julkisen sektorin työpaikoille tarvitaan lisää rahoitusta
Suomen julkisen sektorin työpaikat muodostavat runsaat 30% kaikista työpaikoista. Näille palkoille tarvitaan myös maksaja ja suurimpia lähteitä ovat niin yksityishenkilöiden kuin yritysten verotus. Verottamisen on arvioitu tuovan vuonna 2017 valtiolle 41,6 miljardia euroa. Merkittävä osuus tästä summasta tulee yritysverotuksesta, jossa yhtiöt tilittävät 20% veroja omasta tuloksestaan. Näin ollen se kantaa kortensa kekoon yhteiskunnassa.
Yritysten rooli korostuu erityisesti pienimmissä kunnissa. Haja-asutusalueilla sijaitsevilla paikkakunnilla on arvioiden mukaan kaikista työpaikoista jopa 60-70% julkisen sektorin työpaikkoja. Nämä alueet kaipaavat kipeästi uusia yrityksiä, joiden avulla ne saavat pidettyä taloutensa tasapainossa. On vaikeaa tehdä sopeuttamistoimia esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa, sillä niissä tarvitaan riittävästi lakimääräisiä resursseja ympäri vuorokauden. Näin ollen helpompi vaihtoehto onkin kannustaa uusia yrittäjiä aloittamaan toimintansa ja toivoa, että heistä kasvaa alueen talouden pelastajia.
Välillisten työpaikkojen merkitys
Kansantaloudellisesti merkittävä asia startup-yrittäjyydessä on yrityksien tarjoamien suorien työpaikkojen lisäksi myös epäsuorat työpaikat, jotka vaikuttavat positiivisesti työllisyyteen. Ne pitävät sisällään yhtiön taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät erilaisia palveluja hyödyntämällä ympäröivään yhteiskuntaan.
Tällaisia töitä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Työterveyshuolto – Suomen laki velvoittaa yhtiöitä tarjoamaan työntekijöilleen työterveyshuollon, jonka tarkoituksena on taata turvallinen ja terveellinen työympäristö sekä hyvä työyhteisö. Näitä palveluja ostetaan yleensä yksityiseltä palveluntuottajalta. Yrityksen kasvaessa se voi järjestää myös oman erillisen työterveyshuollon, johon palkataan useampia ihmisiä vastaamaan jokapäiväisistä tehtävistä.
- Ravitsemuspalvelut – yrityksen työntekijät luovat lisää työtä ja verotuloja syömällä läheisissä ruokapaikoissa, joissa tarjotaan lounasta. Lounasruokailun aikana toimiva ravintola voi työllistää jopa kymmeniä ihmisiä, joten sillä on niin ikään suuri merkitys työllistäjänä. Lisäksi yhtiöiden järjestämät illallisvietot ja virkistyspäivät pitävät sisällään ruokailun joko ravintolassa tai catering-palvelun järjestämänä, mikä näkyy suoraan tuloissa.
- Logistiikkapalvelut – yhtiöt käyttävät runsaasti postituspalveluja postin ja pakettien lähettämiseen sekä vastaanottamiseen. Lähialueen logistiikkayhtiöillä näkyy välittömästi, miten seudun yrityksillä menee. Jos startup-yhtiö luo itsensä läpi, lisää töitä tulee varmasti.
- Siivous-, toimitila- ja vastaanottopalvelut – siivoaminen ja aulapalvelut ovat itsestään selvä osa kasvavien yhtiöiden toimintaa. Yhtiöiden kasvaessa tarvitaan yhä enemmän henkilökuntaa huolehtimaan puhtaanapidosta sekä pitämään huolta kasvavista toimitiloista ja paikalle saapuvista vieraista.
Rahoittajien silmäterä
Rikastuminen on kapitalismissa keskeinen asia – harva perustaa yhtiötä ilman, että tavoitteena olisi taloudellinen riippumattomuus tai vaurastuminen. Sama tavoite on myös alasta kiinnostuneilla sijoittajille, jotka etsivät jatkuvasti uusia kultakimpaleita.
Yrittäjyyden alkutaival kertoo startup-yrittäjille jo paljon tulevasta. Osalla kasvu lähtee räjähdysmäiseen käyntiin ja liikevaihto kasvaa satoja prosentteja, kun taas toisilla voi olla vaikeuksia saada asiakkaita maksamaan tarpeeksi korkeaa hintaa, jotta toiminta pysyisi pitkällä tähtäimellä kannattavana. Toiminnan alkuvaiheessa on välttämätöntä tehdä pitkää päivää, jotta liiketoiminta saadaan parhaalla mahdollisella tavalla liikkeelle.
Kasvuyrittäjyys on riskeistä huolimatta saanut paljon huomiota viimeisten vuosien aikana erityisesti enkelisijoittajien ja pääomasijoittajien suunnasta. Niin kutsuttua pitchauksia järjestetään säännöllisesti, sillä ne ovat startup-yrittäjille tärkeitä mahdollisuuksia kerätä rahoituksia omalle toiminnalleen. Niihin valmistaudutaan harjoittelemalla huolellisesti, jotta rahoittajien mielenkiinnon saa kohdistettua omaan yhtiöönsä.
Pääomasijoittajia houkuttaa erityisesti mahdollisuus suuriin voittoihin. Suomalaisten startup-yritysten potentiaali on huomattu myös kansainvälisesti, sillä ulkomaisten pääomasijoittajien tekemät sijoitukset ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana. Vaikka ainoastaan murto-osa kasvaa suuryritykseksi, houkuttaa tämä kasvumahdollisuus sijoittamaan suurella riskillä. Pääomasijoittajat tiedostavat myös nämä haasteet ja hajauttavat sen takia sijoitusportfoliotaan erilaisiin yhtiöihin.
Slush kannustaa startup-yrittäjyyteen
Suomen merkittävimpänä startup-tapahtumana tunnetaan Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä Slush, joka perustettiin vuonna 2008. Näiden vuosien varrella siitä on kasvanut suuri kasvuyrittäjyyden tapahtuma, jossa käy nykyään yli 15 000 kävijää 120 eri maasta. Tapahtuma on kasvanut niin merkittäväksi, että sitä varten on järjestetty suora lentoyhteys San Franciscosta Helsinkiin Piilaaksosta tulevia varten. Tilaisuuden taustalla on voittoa tavoittelematon yhteisö, joka pitää sisällään pääomasijoittajia, yrittäjiä, opiskelijoita sekä suuren määrän vapaaehtoisia.
Tapahtuman päämääränä on yhdistää kasvuyritykset ja sijoittajat auttaakseen molempia osapuolia – pääomasijoittajat löytävät mielenkiintoisia kohteita kuunnellessaan esityksiä ja kierrelleessään yhtiöitä, kun taas yhtiöt saavat rahaa ja näkyvyyttä. Pitkien messupäivien jälkeen on vuorossa vapaamuotoisempia iltatapahtumia, joissa osapuolet pääsevät keskustelemaan rauhassa myös muista aiheista. Slush onkin auttanut monia yrittäjiä löytämään rahoitusta sekä saamaan kansainvälistä näkyvyyttä arvostetuissa julkaisuissa.